top of page
In English

Lue tämä ja varmista hyvän olon syksysi

Entisestä stressaajasta palautumisen mestariksi, kuinka tämä on mahdollista?


Voiko parantumaton huolehtija, hampaiden purija, yöpyörijä ja vatsalla jännittäjä muuttua? Mitä tuntuisi, jos kehosi kertoisi sinulle, koska on aika juoda lisää vettä, kun olet syönyt riittävästi, jos uni olisi hunajaista, mieli kirkas kohtaamaan elämän vaikeimpia asioita ja uusi tieto imeytyisi aivoihin kuin paraskin voide ihollesi?

Tätä tarjoaa sinulle palautumisen taito, mitä ei tule sekoittaa kapea-alaisesti rentoutumiseen.


Palautuminen on taitolaji ja kaiken hyvinvoinnin perusta, jota voi vahvistaa ja kehittää. Tämä sijoitus kannattaa, sillä se lisää elämään eliksiiriä ja iloa.


Ennen sitä, otetaan askel taaksepäin. Oletko kadottanut kykysi tunnistaa stressiä?


Osalla stressi näkyy oireina: niska-hartiaseudun jännityksinä, päänsärkynä, huimauksena, kohonneena verenpaineena, sydämentykytyksinä, pahoinvointina, vatsavaivoina ja jopa flunssakierteenä. Kaikkein merkittävin oire ovat selkävaivat. Koska oireiden yhteyttä koettuun stressiin voi olla vaikea hahmottaa, useat hoitavat vain fyysistä vaivaa, koska eivät osaa kohdata sen alla piilevää todellista syytä. Mistä sitten tietää, että stressimittari alkaa nousta liian korkealle. Tässä muutama ajatus:


Jos elämän haasteet muuttuvat vaatimuksiksi ja ylittävät käytössä olevat voimavarat, ”en millään ehdi, en saa tehdyksi, asiat vain vyöryvät”, silloin tiedät, että olet stressaantunut. Stressitilanteessa ihmisen erottelukyky vähenee, kaikki muuttuu ’mössöksi’ ja pinnalle alkaa purkautua kaikki se, mitä emme ole käsitelleet tunnepuolella. Mielen käsittelykeskus ei tee ero positiivisen ja negatiivisen välillä. Häät ja hautajaiset käsitellään samassa mielen lokerossa ja assosiaatiot vuotavat herkästi laarista toiseen. Kun mitätönkin asia yllättäen kehittyy vapaasti vellovaksi ahdistuksen tunteeksi ja paisuu suhteettomaksi tapahtuneeseen nähden - tiedät olevasi stressaantunut.


Vaara kehittyä krooniseksi stressaajaksi on suurin täydellisyyteen pyrkivillä suorittajatyyppeillä. He asettavat itselleen isoja epämääräisiä odotuksia. Eipä ihme, että asiat tuntuvat ylivoimaisilta ja niistä on vaikea saada otetta. Mitä siis tehdä?


Kun ’kaikki on liikaa’ -hetki iskee, sinulla on kaksi vaihtoehtoa: ottaa jalat alle ja hakea syyllistä itsesi ulkopuolelta tai asettua asian äärelle ja sanoa: hei käydäänpä juttu läpi!

Jälkimmäinen vaihtoehto ehdottomasti kannattaa, sillä vaikka et halua kokea joitakin tunteita tai ajatuksia, et pääse niistä eroon, ne eivät katoa, ei edes piilottamalla. Niinpä ”hankkiudu asiasta pian eroon’’ -tie johtaa kierteeseen. “Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”, sanoo viisas sanonta. Pian löydät itsesi uudestaan samantyyppisestä tilanteesta. Onpas tässä opettelemista! Mistä siis aloitetaan?


Ei kannata tehdä vääriä asioita, vaikka ne tekisi oikein. Jos tehdään siis niitä asioita, joilla todellakin päästään stressistä seesteisyyteen, on olo jo helpompi. Aloitetaan vaikka hengityksestä, kun hengittää ulos hivenen pidempään - ja pidät viiveen ennen seuraavaa sisäänhengitystä, alkaa mieli jo rauhoittua. Hyvin tehty stretching-harjoittelu parantaa lähes kaikkea. Aina on kivempi olla notkeampi kuin jäykempi ja jos osaa hengittää ulos himpun verran kauemmin, niin kyllä se pulssia laskee.


Sisua ja hellää suhtautumista toivottaen, Marja x

PS. Lähes kaikkeen auttaa asioista puhuminen ja keskustelu, se onkin sitten jo paljon vaativampi taito kuin venyttely. Onhan tässä taitoja, joita todellakin saa harjoitella läpi elämän - ehkäpä nämä eivät olekaan ihan pikkuvinkkejä.


Fakta box stressistä

  • Stressiä aiheuttaa kiire, kohtuuton työmäärä, ajanhallinnan pulmat, tuen puute, huono työilmapiiri, epävarmuus omista kyvyistä ja osaamisesta sekä työn hallinnan puute. Yksityiselämässä stressin aiheuttajia ovat mm. ihmissuhteet, taloudelliset ongelmat, sairaudet ja kuormittavat elintavat sekä uusi työ.

  • Stressin tunnistaa turhautumisesta, ärtyneisyydestä, muistivaikeuksista, levottomuudesta, huolestuneisuudesta, väsymyksestä, ahdistuneisuudesta, päätöksenteon vaikeudesta, unihäiriöistä, ruokahalun muutoksista ja seksuaalisesta haluttomuudesta.

  • Stressi on aina psyykkinen kokemus, jonka vaikutukset ovat fyysisiä. Se aktivoi sympaattista hermostoa valmistaen elimistöä sopeutumaan uhkaavaan tilanteeseen (taistele tai pakene -reaktio). Stressaantuneen ihmisen elimistö on jatkuvassa hälytystilassa, mikä pitkittyessään voi muuttua krooniseksi.


Marjan uusi, kuuden viikon online-harjoittelu alkaa 6. syyskuuta 2021. Hallitse stressiäsi ja kohenna hyvinvointiasi oikealla liikkellä. Koe liikkeen parantava voima! Lue lisää.





Aiheeseen liittyvät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page